Tämä oli parempi päivä. Olin paljon vähemmän masentunut, vaikka vielä nälkäinen ja väsynyt. Kävimme Siirin kanssa asioilla ja Stockan Hulluilla päivillä, ja ilmeisesti tämä aktiivisuus nosti mielialaani. Siirikin oli rauhallinen ja hyväntuulinen.
Iltapäivällä olin tosin aika seis. Sen ansiosta tajusin, että se tila, minkä olen aina tulkinnut yksinkertaiseksi kahvin tarpeeksi, onkin aistien ylikuormittumisen seurausta (sensory overload). Kahvi auttaa, koska kas vain, se on stimulantti, mutta kahvi ei ole se pointti. Pointti on se, että aivojeni normaalistikin vähäiset dopamiini/serotoniinitasot on kulutettu tehokkaasti loppuun kun ympärillä on ollut paljon toimintaa, ja siksi pääni tuntuu tukkoiselta ja jähmeältä ja pumpuliin pakatulta.
No tänäänpä keksin sitten tavan, jolla voin "piristää" itseäni. Olen huomannut, että jos keskityn, voin ikäänkuin kaivaa itsestäni iloa. Kuulostaa aika oudolta... Pakotan itseni rentoutumaan sekä lihaksista että sisältäpäin, aivan kuin avaan sydämeni ja annan siellä lukossa olevan ilon tulla minuun. Se voisi olla yhtä mystistä kuin miltä sen kuvaus kuulostaa, mutta ei se oikeastaan ole. Se tuntuu sydämenpohjalihaksen treenaamiselta. Operaation tuloksena solar plexuksestani tuntuu säteilevän lämpöä ja liikettä koko kroppaani. Lieneekö sitten tämän ansiota vai tuuria, niin kuitenkin tänään pysyin paremmin hereillä ja paremmalla tuulella.
Tai sitten minä olen oikeasti tulossa hulluksi.
5 kommenttia:
Oletko koskaan meditoinut?
Kuulostaa hyvältä harjoitukselta. Minäkin haluan kokeilla.
Aistien ylikuormittuminen tuntuu tutulta. Usein mulle auttaa parhaiten jos yritän uppoutua täysin vain yhteen asiaan ja suljen kaiken muun mielestäni. En näe enkä kuule mitään muuta vaan keskityn täysillä esim. helppolukuiseen ja ei-niin-ajatuksia-herättävään kirjaan. Tosin nykyään tuo on vähän vaikeaa ainakin jos siippa ei ole kotona ja täytyy pitää tötteröä silmällä...
Myös rentoutusharjoitukset eli raskausjoogasta tutut venytykset tuovat usein helpotusta tilanteeseen.
Kirjoittaminen olisi kaikkein mieluisinta terapiaa, mutta se vaatii sitten taas niin paljon aikaa ja rauhaa, että harvoin onnistuu. Plääh.
Sarin
Sarin, hyvä jos pystyt uppoutumaan... jos minäkin pystyisin, en söisi Concertaa ;);) (kiva kuulla sinusta, saa pistää mailiakin :)
Hahmo, olen meditoinut, jopa käynyt pienen kurssin aiheesta ja harjoitellut. Siitä tämä idea osin lähtikin.
En mä sanonut että pystyn uppoutumaan. Tai sanoin, mutta tarkoitin siis että yritän uppoutua. Harvoin se valitettavsti onnistuu.
kiva kuulla sinusta, saa pistää mailiakin :)
Ei tässä tilassa jaksa multiviestiä. Menee taas vähän huonommin. Olisi ehkä lääkkeen vaihdon paikka...
Valitse nyt tämä tai mailit. ; )
Sarin
Lähetä kommentti