Sama meno jatkuu. Kohellan, unohtelen ja kuohahtelen. Vähän olin keskimääräistä vähemmän väsynyt päivällä, siinä se lääkkeen vaikutus.
Yksi positiivinen asia tässä kyllä on tapahtunut: pakonomainen tarve nauttia alkoholia on poistunut. Juomiseni ei ollut (lääkärin mielestä) huolestuttavaa, koska nautin vain 2-6 lasia punkkua viikossa. Kalle on myös sitä mieltä, että syytä huoleen ei ole. Itse olen eri mieltä. Jos ihminen odottaa esim. juhlia tai lauantaita vain siksi, että silloin saa juoda viiniä ja tulla huppeliin, ei se ole tervettä, alkoholin määrästä riippumatta.
Silti saatan tänä iltana kokeilla, miltä lasi punaviiniä maistuisi.
1 kommentti:
Hmmm....välillä nuo meidän oireet tuntuu hämmästyttävän samankaltaisilta. Pakonomainen tarve nauttia alkoholia tietyissä tilanteissa, tunnustan. *blush*
Tosin en muista milloin viimeeksi olisin ollut huppelissa, koska kyse on pienestä tissuttelusta, eikä riskikäytön raja ole onneksi ylittynyt. Mutta ei voi nauttia saunasta ilman sitä olutpullollista jne.
Toisaalta viimeisen kahden viikon kuluessa olen päässyt tuosta osittain irti. Äijän kanssa sovittiin että tissuttelu jätetään viikonloppuihin ja arki-iltoina on lupa saunoa vain vissyn kera. Yllättävän hyvin on mennyt, kun sai vaan päätöksen tehtyä. Saattaisi jopa tuo kaljamahakin alkaa pienentymään...; )
Sarin
Lähetä kommentti