Ilmeisesti se Cofi-Tabs sitten on pätevä vaihtoehto Dexedrinelle, sillä oloni on parempi kuin aikoihin. Aamuisin nousen virkeämpänä, vireystila pysyy tasaisempana läpi päivän (ja jos väsyttää, otan Cofi-Tabsin; niitä menee 0-2 päivässä) ja illalla saan helpommin unta. En jämähdä niin pahasti esimerkiksi tietokoneen ääreen.
Erona lääkkeelliseen elämään mainittakoon lähinnä räjähtävät kiukunpuuskat sekä onnikohtausten vähäisempi määrä. En ole sinänsä huonolla tuulella tai masentunut, kuten lääkkeellisenä olen PMS:n eli lääkeimmuniteetin aikaan, mutta ihan hyvä tuuli saattaa vaihtua silmänräpäyksessä kiukuksi ja siitä raivoksi. Lääkkeiden avulla raivonpurkaukset on helpompi hallita; tai sitten ne vaikuttivat plasebomaisesti, ja nyt lääkkeettömyys antaa minulle tekosyyn olla yrittämättäkään kontrolloida niitä.
Toinen ero on lisääntynyt kömpelyys, nimenomaan hienomotorinen sellainen. Lääkkeet vähän vähentävät sitä.
2 kommenttia:
Elikkä tää lähtee sit ostamaan noita Cofi-Tabseja...=)
ei auta - kahvia koneeseen
Lähetä kommentti