Tänään oli taas aivan täydellisen seis päivä. Aamulääkkeen otto myöhästyi tunnilla - ehkä se oli syynä siihen, että pää oli täynnä pumpulia koko aamupäivän. Kiertelimme kaupoilla koko perhe ja olin taas aivan koomassa. Onneksi ruoan jälkeen otetut lääkkeet tepsivät paremmin ja piristyin niin, että pystyin jopa ajamaan kotiin pirteänä. (Ennen lääkkeellistä elämääni Kalle joutui poikkeuksetta ajamaan iltapäivisin, koska meinasin nukahtaa rattiin.)
Toisaalta elämässä on tapahtunut nyt niin paljon kaikkea (kivaa kylläkin), että elämänmuutokset saattavat viedä aivoilta energiaa, jonka ne normaalisti käyttäisivät jokapäiväisen elämän ylläpitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti