28.10.06
Kuulostaako tutulta
Luin juuri pienen artikkelin tarkkaavaisuuden vaikeuksista oppimishäiriöiden syynä. Hmm. Koko teksti pätee minuun tismalleen - paitsi aivan viimeinen kappale, jossa puhutaan kuulohäiriöiden vaikutuksesta kieleen. On se outoa. Minulla on todellakin vaikeuksia eritellä kuulemaani, varsinkin kielellistä materiaalia ja varsinkin häiriöllisessä ympäristössä (en ole pitkään aikaan suostunut lähtemään esim. tanssipaikkoihin jos pitäisi jutella eikä ainoastaan tanssia, koska en kerta kaikkiaan musiikin jumputtaessa kuule, mitä toinen sanoo, en ollenkaan; eikä musiikin tarvitse olla kuin "normaalin taustamusiikin" tasolla). Sen sijaan näköhavainnot ovat aina jäsentyneet todella sujuvasti ja liikeradat ja kuviot ovat olleet ihan selvää pässinlihaa. (Jos tuo kuulostaa oudolta sellaisen ihmisen sanomana, joka ei osaa tähdätä ja joka törmäilee ovenkarmeihin, niin muistakaa, että se on se tarkkaavaisuus, ihmiset, se tarkkaavaisuus - ovenkarmeja on nähty jo monta samanlaista yksilöä...) Olen sitä mieltä, että ongelmani on kuuloaistiin liittyvä sensorisen integraation häiriö. MUTTA: miten hitsissä minä sitten olen kielellisesti lahjakas, jopa siinä määrin, että kirjoitettu kieli on primäärinen kommunikointitapani?!?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Mitäs jos sinulla on niitä assipiirteitä? Olet älykäs ja ilmaiset itseäsi hyvin kirjoittaen. Mitäs jos hankkisit itsellesi kirjoittavan ihmisen ammatin? Jotain luovaa kirjoittamista esim. ;)
Kysytpä kinkkisiä kysymyksiä. : )
Kuulohavaintoihin perustuvan tiedon jäsentäminen tuottaa sinulle vaikeuksia, ei näköhavaintoihin perustuvan tiedon jäsentäminen.
Oletatko, että kielellinen lahjakkuus olisi jotenkin kytköksissä kuulohavaintojen hahmottamiseen?
Tekemiesi havaintojen perusteella tekemieni maalaisjärkeen pohjautuvien päätelmien mukaan asia ei kuitenkaan olisi näin.
Vrt. Myöskään lukivaikeus ei tarkoita sitä, että ihminen ei voisi olla kielellisesti tai muulla tapaa älykäs. Esimerkiksi tarjoan (jatkuvasti ; )) Arja Tiaista, loistavaa suomalaista runoilijaa, jolla lukivaikeus on niin paha, että se haittaa hänen jokapäiväistä elämäänsä.
Olisi todella kiinnostavaa kuulla, mitä neurologi tästä oletuksesta sanoisi.
Hei, todella mielenkiintoista lukea blogiasi. Olen myös aikuisiällä diagnosoitu addi ja nainenkin - tosin naiseksi minut kyllä diagnosoitiin jo syntymässä ;).
Elämäsi kyllä tuntuu olevan vauhdikasta, ihan näin sivustalukijan silmillä. Itse olen aina antanut "laiskuudelle" myöten. Siksikö lie lääkekin tuntuu toimivan ihan hyvin.
Itselläni on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä joskus, mutta johtuneeko siitä sitten, etten pysty keskittymään lukemaani kunnolla. Kuullun ymmärtämistä ja jäsentämistä en ole kyllä perinpohjin ajatellutkaan...
Pitäisi varmaan lukea tuo artikkeli, että voisi paremmin kommentoida asiaa.
heidihahmo, olen ammatiltani kääntäjä ja kirjoittaja, myös yksityisyrittäjä kuten addille sopii :)
Louhi, kielen oppiminen on läheisesti kytköksissä kuullun ymmärtämiseen; useimmat lapset oppivat kuulemaan ennen kuin lukemaan ;);) Sinänsä lahjakkuus ei varmaankaan kytkeydy kuuloärsykkeen vastaanottoon, mutta kuuloärsykkeiden vastaanottaminen ja prosessointi on edellytys kielikyvyn kehittymiselle ihan harjaantumisenkin kannalta, saati sitten ajattelulle tarpeellisten kielirakenteiden kehittymiselle. Itse opin lukemaan 3-vuotiaana; samana vuonna aloitin opettelemaan ensimmäistä vierasta kieltä. Niistä taisi kehittyä toinen ja kolmas äidinkieli, sillä 3-4-vuotiaalla on juuri ja juuri äidinkielen omaksumisen mekanismit tallella. (Tuo viimeinen lause oli melkein, muttei ihan, kieli poskessa heitetty...)
Lahjakkuus on jotakin, joka on olemassa. Harjaantuminen taas riippuu olosuhteista. Tuo, että omaksuit lukutaidon ja pari kieltä suurin piirtein samoihin aikoihin, kuin opit puhumaan, vaikuttaa minusta lahjakkuudelta. Samoin oppimisedellytyksissäsi ei ole ollut puutteita.
Antamassasi linkissä viitattiin luki-vaikeuksiin. Siispä vertaan niihin. Luki-vaikeuksia on useaa eri tasoa. Joillakin tuottaa vaikeuksia erottaa pitkät äänteet lyhyistä. Ja se on siinä. Toisilla onkin sitten laajempia vaikeuksia: matemaattisia, avaruudellisessa hahmotuskyvyssä jne.
En tunne sinua. Tuntuu vaikealta hahmottaa, millaista elämäsi on. : )
Ehkäpä neurologisi osaisi kertoa tästä sinulle. Samoin joku oppimispsykologiaan hyvin perehtynyt voisi valaista, millaisia oppimisstrategioita olet käyttänyt. Ja todennäköisesti käytät edelleenkin. Osaat kompensoida heikommat ominaisuutesi niillä, joissa olet vahva. Siksi tunnut pärjäävän melko hyvin. : )
Lähetä kommentti