Ensimmäinen 18 mg tabletti Concertaa otettu klo 7.
Kuuluuko sen kihelmöidä kurkussa?
Mitään ihan uutta ihanuutta en vielä ole kokenut. Olo on selväpäinen ja aikaansaava, mutta niin se on aina kun olen saanut valmiin työn lähtemään asiakkaalle; vietin ekan lääkkeellisen puolituntisen sopivasti työn touhussa, työ tuli valmiiksi, nyt on hyvä olla. Vähän tuntui kuin lihakset olisivat toimineet tarkoituksenmukaisemmin, ikään kuin pehmeämmin, mutta unohtelen yhä kahvikuppia sinne tänne ja höpötän itsekseni. Aloin kyllä aikaansaavasti siivota, ajatellen, että teen sen nyt samantien kun se tänään täytyy kuitenkin tehdä.
ADHD-aikuisten keskustelufoorumilta lukemieni kokemusten perusteella söin vähän heti lääkkeen otettuani. Tyttäreni nukkuu vielä ja varsinainen aamiainen saa odottaa hänen heräämistään, mutta jotain on pakko saada suuhun siltä varalta, että metabolismi pistää vitosta silmään. (No olipas siinä metafora!)
Odotan jännityksellä, miten tämä tästä. Ilmeisesti en ole niitä, jotka välittömästi kokevat verhon nousevan ja maailman kirkastuvan. Olenko niitä, joille tämä efekti tulee parin tunnin kuluttua? Olenko niitä, jotka tuskin huomaavat lääkkeen vaikutuksia, kunnes yrittävät lopettaa? Vai olenko niitä, joille Concerta ei kerta kaikkiaan sovi?
Olen päättänyt, että jos Concerta ei sovi tai jos annostus menisi järjettömäksi (sanotaan nyt yli 54 mg), yritän mieluummin akupunktiota tai meditaatiota ennen Ritalinin tai isojen Concerta-määrien kokeilua. Mundaanin mielentilan ylläpito suurin lääkemäärin ei ole Minun Juttuni. Mieheni, kutsutaan häntä vaikka Kalleksi, on samaa mieltä. Olen ylipäätäänkin vähän lääkevastainen ihminen enkä usko, että ihan minkä tahansa jutun takia ei kannata myrkyttää itseään kemikaaleilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti