4.3.07

Päälääkärille

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, sain lopultakin tilattua ajan Herra Neurolle Dexedrine-reseptin uusimista varten. Homma on roikkunut tehtävälistalla jo ainakin viisi kuukautta, siitä lähtien, kun hain apteekista viimeisen lastin lääkkeitä. Onneksi Herra Neuron vastaanotolle pääsee hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.

Miksi sitten viivytellä, jos kerran tietää, että pitäisi? Paitsi tietysti sitä, että addin nyt on yleensäkin vaikeaa saada mitään aikaan... Tässä tapauksessa soppaa hämmentää vielä muutama yksityiskohta.
  • En ole ihan vakuuttunut, että tämä on mitään puhdasta ADHD:ta. Jos sellaista on edes olemassa. Ongelma tuntuu olevan ennemminkin siinä, että olen aina väsynyt. Kun syön lääkkeitä, olen pinnallisesti pirteä, mutta koska en lääkkeitä syödessä pysty nukkumaan, kytee väsymys jossain pinnan alla. Väsymystä helpottaa pipon löysääminen: kun en yritä niin kovasti kontrolloida kaikkea ja annan vaan mennä, niin olo helpottuu heti. Jos taas ongelma ei ole jatkuva väsymys, niin sitten se on todennäköisesti lapsuuden laitostumisen seuraus, missä tapauksessa pelkän yksittäisen oireen lääkitseminen voisi olla jopa haitallista.
  • Jos menen sinne selittämään, että Dexedrine hoitaa vain väsymyksen pois lyhyellä tähtäimellä, niin Herra Neuro ehdottaa lääkkeen vaihtamista. En jaksaisi nyt sopeutua uuteen lääkkeeseen, kun dexet kuitenkin auttavat hieman (no okei, paljonkin) ja on uusi perheenjäsen ja kaikkea.
  • En ole vakuuttunut Herra Neuron kyvystä ja kiinnostuksesta paneutua mihinkään ongelmaan aivoissani, mitä hän ei pysty selvästi rajaamaan ja lääkitsemään. Pahoittelen tätä epäluottamuslausetta, varsinkin jos sattumalta kyseinen herra lukee tätä blogia, mutta tosiasia on, että näen Herra Neurossa hyvin vanhan, eläkeputkea odottavan neurologin, jolle on oikeastaan ihan sama, millä potilaat haluavat päänsä ja elämänsä sekoittaa, koska hän luottaa siihen, että elämä kantaa kuitenkin. Mitään pitkällisiä tutkimuksia hän ei jaksa eikä viitsi enää hoitaa.
  • Mihin hitsiin minä laitan lapset lääkärireissun ajaksi? Sain nyt sovittua ajan iltapäivälle, joten toivottavasti Kalle ehtii töistä kotiin siihen mennessä.
Kallen palattua tällä viikolla töihin olen pääsääntöisesti ottanut aamulla kolme pilleriä ja kerran iltapäivällä kaksi lisää. Aamun lääkkeet kantavat minut toistaiseksi läpi koko päivän, mutta jos en ota niitä, olen väsymyksissäni erittäin huonotuulinen. Lääkkeet vaikuttavat parhaiten, jos ne ottaa ennen kuin ylipäätään alkaa tiuskia lapsiraukoille. Aina välillä tulee päiviä, jolloin kaikki päivän aikana otetut lääkkeet alkavat vaikuttaa kertaheitolla joskus myöhään iltapäivällä ja koko päivän kestänyt totaalinen kooma päättyy silmänräpäyksessä pirtsakkaan toimeliaisuuden puuskaan.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Olishan siinä se plussa, että jos se on jotain muuta, joka ei ole pysyvää. Adhd:han ei mihinkään mene (vaikka kuinka huutaisi). Toivon, että olen vain pitkäaikaismasentunut, ehkä sen saisi joskus nypittyä minusta pois... Mukavaa viikkoa sinulle.