Lapsiaddien arvellaan usein olevan huonon kasvatuksen tulos; toisaalta kuvitellaan, että AD(H)D on huonojen vanhempien selittelyä kasvatuksen epäonnistuttua.
Vaikka AD(H)D:n syntymekaniikkaa ei tunnetakaan, on ylläolevat havainnot/harhat helppo selittää muutenkin: tietynlainen kotielämä pahentaa addin oireita. Jos ympäristössä on ylenmäärin ärsykkeitä, tulee mundiksestakin helposti häirittävä, mutta tällaisen ympäristön vaikutus addiin on vielä paljon suurempi. Hiilihydraatteihin, sokereihin ja rasvoihin pohjaava ruokavalio tekee kenestä vain hyperaktiivisen, saati sitten muutenkin hyperin addin. Epäjohdonmukainen, epäempaattinen kasvatustyyli on myrkkyä kenelle vain... jne. (Ja tietysti addivanhemmat ovat juuri niitä epäjohdonmukaisia, epäempaattisia vanhempia!)
Addi saattaa hyvissä kotioloissa olla lähes oireeton, kun taas huonoissa olosuhteissa oireet saattavat paisua valtaisiin mittasuhteisiin. Huonoissa oloissa saattavat myös addin ns. terveet sisarukset oireilla, vaikka ehkä lievemmin. Joka tapauksessa AD(H)D itsessään on välittäjäaineongelma eikä ympäristön aiheuttama tila.
2 kommenttia:
Amen.
Kiitos linkistä! Nykyään on niin kamalasti blogeja, että on peräti ihanaa, kun saa vinkkejä hyvistä suoraan omaan blogiin :-)
Tämä teksti on niin naulan kantaan!
Lähetä kommentti