25.3.14

Kohta kuusi vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun sain ADHD-diagnoosin. Paljon on näihin vuosiin mahtunut.

  • Kaksi ADHD-lääkettä (Concerta ja Dexedrine)
  • Yksi lapsi lisää
  • Kaksi masennuslääkettä (Escitalopram ja Voxra)
  • Lisääntynyttä hajamielisyyttä, kömpelyyttä, sanojen häviämistä ja sekavuutta
  • Lisääntynyttä itseluottamusta henkkoht elämässä
  • Ammatti-itsetunnon rapautumista
  • Sen tosiasian vähittäistä hyväksymistä, että tässä sitä nyt ollaan eikä parannuta.

Onneksi kävin silloin neurologilla, vaikka lääkitys ei nyt minulle sopinutkaan ja aika pitkän sopeutumisen tämä on vaatinut. Kyllä diagnoosi antaa hyvän viitekehyksen omille toilailuille!

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mistä ajattelet että lisääntynyt "hajamielisyys, sanojen häviäminen ja sekavuus", voisi sulla johtua? Onko se vain niin että elämääsi on tullut lisää muuttuvia tekijöitä ja täten myös aivot joutuu lujemmalle? Vai, apua, ikätekijäkö kenties? Ton sanojen häviämisen olisin valmis ADD- oireistani ensimmäisenä vaihtamaan. Aiheuttaa eniten noloja tilanteita sosiaalisissa tilanteissa ja sit pitää yrittää keksiä syitä kuten univelkaa tms. sammakoidensa syiksi, ettei vaan anna itsestänsä täysin pimeetä, seniiliä kuvaa. Pelottavaa jos edessä on vain pahenevaa sillä saralla.. :)
Miten voxra on sulla toiminut? Auttoiko myös ADHD-oireisiin. Eiks se masennuslääke pääasiassa ole?

Addinainen kirjoitti...

Kyllä minä tämän laitan iän karttumisen syyksi; kuulemma ADHD-oireet pahenevat neljänkympin jälkeen. Lisäksi elämässä on aika paljon stressitekijöitä juuri nyt, mutta tuskinpa sekään tästä helpottaa ennen hautaa.

Masennuslääkkeet eivät auta ADHD-oireisiin, auttavat vain suhtautumaan niihin vähemmän kiukutellen ja itseä syytellen...

Anonyymi kirjoitti...

Wau mikä blogi, juuri löysin! Kiitos, terv. Samanlainen

Murmeli kirjoitti...

Aika hyvä yhteenveto. itse sain diagnoosini 2010 marraskuussa. Pidän sitä käännekohtana elämässäni. Eilen juuri valistin miestäni että suhde kärsii jos hän ei ota add-ongelmiani tosissaan. katsotaan miten meidän käy.

Anonyymi kirjoitti...

Miten vertaisit keskenään Concerta/Dexedrine? Itsellä nyt kuukauden kokemus metyylifenidaatista, ja sivuvaikutuksia alkaa tulemaan turhankin paljon. Loistavasti toimii kyllä.

Addinainen kirjoitti...

Ihanaa, että blogista on iloa muillekin :)

Concertan vaikutus haipui minulla tosi nopeasti, ihan viikoissa. Dexe säilytti fjongansa paljon pidempään. TOSIN olen nyttemmin tajunnut, että minulla oli kovin stressaava elämäntilannekin, eikä ehkä olisi kannattanut paikata sitä syömällä superannoksia piristeitä :P