Erilaisiin maailmaa selittäviin perinteisiin tutustumisella on sekin puoli, että saa havaita kaiken olevan auringon alla kuitenkin aika vanhaa kauraa, ja että samaa ilmiötä puetaan moniin eri vaatteisiin ja jaotellaan osa-alueisiin ja ryhmitellään yhteen enemmän tai vähemmän ronskein ottein. Otetaan nyt tämä meikäläisen "oirekompleksi". Tämä suunnilleen samansisältöinen oirejoukko on länsimaisen (psyko)lääketieteen eri suuntausten toimesta saanut mm. seuraavia nimiä: MBD, ADD, ADHD, laaja-alainen kehityshäiriö, epävakaa persoonallisuushäiriö, lievä autismi, sensomotorisen integraation häiriö... Jokainen näistä nimityksistä viittaa osaan meikäläisen oireita, paitsi ADHD, joka on niin laaja-alainen että se voi käsittää (mielestäni) jopa täysin vastakkaisia persoonallisuuspiirteitä, ja MBD, joka voi tarkoittaa ihan mitä tahansa kuvitteellisesta normista poikkeavaa (minimal brain dysfunction = vähäinen aivojen toimintahäiriö). Nämä nimitykset, tai diagnoosit, elävät kaikki enemmän tai vähemmän sopuisasti lääketieteen oppikirjoissa, ja niitä käyttävät oppineetkin myöntävät taudinkuvissa olevan paljonkin päällekkäisyyttä.
Lisäksi psykologisemman suuntauksen piirissä melkein samasta asiasta voi puhua kiintymyssuhdehäiriönä tai haastavana persoonallisuutena.
Jos korostetaan toimintahäiriön alkuperää, voidaan myös todeta FAS- ja FAE-ihmisten kärsivän pitkälti samoista oireista. FAS-lasten kanssa työskenteleville laaditut ohjeet pätevät loistavasti myös itseään addeiksi kutsuville.
Mutta ei se tähän lopu. Kuten Eeva huomautti, indigolapsen käsite kattaa juuri tämän meikäläisen oirejoukon. Olenko siis tällainen, koska olen indigolapsi? Vaihtoehtoja olisi muitakin; samantyyppisiä persoonallisuuspiirteitä on skorpioni-ihmisillä ja rottaihmisillä.
Olisi aika heittää nämä idioottimaiset raja-aidat romukoppaan ja alkaa tutkia ilmiötä yksittäisinä oireina. Voin jopa arvata, millaisia olisivat löydökset... Jos otetaan kuvitteellisen normi-ihmisen keskushermoston kehitys nollatasoksi, voidaan löytää joukko tekijöitä, jotka heikentävät tätä kehitystä joko hidastaen tai vääristäen: geneettisesti perimä tai geneettinen herkkyys tietyille olosuhteille; raskausaikana äidin alkoholin käyttö, ympäristömyrkyt, auringonpaisteen määrä eri vaiheissa raskautta (vaikuttaa melatoniinin tuotantoon), sikiön ravitsemustila (napanuoran kautta sikiöön siirtyvien ravintoaineiden laatu, tyyppi ja määrä), stressi- ja muiden hormonien määrä äidin veressä, äidin yleinen terveydentila; ensimmäisten elinvuosien ravinnon laatu, tyyppi ja määrä, kokemusten (virikkeiden) laatu, tyyppi ja määrä, fyysinen epämukavuus, lapsen perusterveydentila, ympäristöstä saatavat bakteerit ja virukset, sekä suoliston bakteerikanta; ensimmäisten elinvuosien jälkeen samat kuin aiemmin, mutta vaikutus on vähäisempi (vauvavaiheen kokemukset vaikuttavat dominomaisesti laajemmin). Syynä voi myös olla lapsen sensorinen tai motorinen vamma tai pitkäaikainen sairaus, joka aina vaikuttaa myös hermoston kehittymiseen. Perusdiagnoosi on siis, että keskushermoston toiminta on tehotonta. Syy on tavallaan yhdentekevä diagnoosin kannalta, vaikka tietenkin sillä on vaikutusta jos halutaan estää addilapsia syntymästä. Perusseuraus on korkeimpien aivotoimintojen estyminen ainakin ajoittain (abstrakti ajattelu, sosiaalinen ajattelu, kokonaisvaltainen hahmottaminen) ja hermoston toimintakyvyn varmistamiseen tähtäävien perustoimintojen lisääntyminen (esim. ticit).
Johdannaisseuraamuksina (onko tuo edes sana?) mainittakoon:
- (Sosiaalisen) ympäristön ja yksilön huono yhteensopivuus. Tämä puolestaan aiheuttaa sopeutumista tavoittelevassa yksilössä mm. väsymystä, masennusta ja stressiä, ja vaikuttanee negatiivisesti myös motivaatioon (oma päätelmäni).
- Toiminnan tehottomuuden aikaansaama väsymys. Väsymys puolestaan aiheuttaa esim. masennusta, tunnekuohuja, puutteellista ja lyhytkestoista keskittymiskykyä ja vaikeuksia siirtymätilanteissa. (Kuten kaikki lasta päiväkodista hakevat vanhemmat tietävät.)
Nyt on kello niin paljon ja Addinainen niin väsynyt, että ränttään hermoston toimintakyvyn heikkenemisen syistä joskus toiste :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti